home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Perusromppu 2 / Perusromppu 2 - 40 suomenkielistä opetusohjelmaa.iso / perusr2 / verden / data2 / australi.dat < prev    next >
Text File  |  1996-10-07  |  5KB  |  134 lines
  1. Australien
  2. --------------------------------------------------------Areal
  3.  7687000 
  4. -------------------------------------------------Indbyggertal
  5.  17000000 
  6. ----------------------------------------------Aldersfordeling
  7.  22 
  8.  67 
  9.  11 
  10. --------------------------------------------Erhvervsfordeling
  11.  7
  12.  25
  13.  68
  14. ----------------------------------------Lµngde- og breddegrad
  15. 113░  -  153░  °stlig lµngde
  16. 32░  -  11░  sydlig bredde
  17. --------------------------------------------Kendingsbogstaver
  18. AUS
  19. ----------------------------------------------------Styreform
  20. Forbundsstat m. flerpartisystem
  21. -----------------------------------------------Statsoverhoved
  22. Guven°r General Bill Hayden
  23. -----------------------------------------------Regeringsleder
  24. Premierminister Paul Keating
  25. --------------------------------------------------------Klima
  26. Subtropisk
  27. --------------------------------------------------Mσlestation
  28. Sydney
  29. < 100 m.
  30. ---------------------------------------------------Temperatur
  31.  22 
  32.  22 
  33.  21 
  34.  18 
  35.  15 
  36.  13 
  37.  12 
  38.  13 
  39.  15 
  40.  18 
  41.  19 
  42.  21 
  43. -------------------------------------------------------Nedb°r
  44.  86 
  45.  86 
  46.  86 
  47.  86 
  48.  86 
  49.  86 
  50.  86 
  51.  70 
  52.  70 
  53.  70 
  54.  70 
  55.  70 
  56. --------------------------------------------------------Natur
  57. Manner voidaan jaotella osiin seuraavasti: idΣn puolella 
  58. kapea rannikkokaista, joka nousee jyrkΣsti poimu- ja 
  59. louhosvuoristo-alueeksi, kuten Mount Kosciusko - vuoreksi 
  60. (2227 m). TΣmΣ vuoristo ulottuu Kap Yorkista Tasmaniaan , 
  61. mukaan luettuna vuoristosta lΣnteen seuraava keskusylΣnk÷, 
  62. joka pohjoista kohden vaihtuu Carpentarian lahdeksi.  
  63. Keskeinen osa on kokonaan ilman purkautumisvΣylΣΣ, ja 
  64. etelΣinen osa on suuren Murray-virran ja sen sivujoen 
  65. Darling┤in vesialuetta.   Loppuosa, se tahtoo sanoa 2/3 
  66. maasta on erilaisia ylΣnk÷jΣ ja lohkovuoristoja, jota 
  67. suurelta osin voidaan kutsua korkeaksi ylΣtasangoksi ja joka 
  68. on suurelta osin erΣmaata.
  69.   
  70. -----------------------------------------------------Historie
  71. Maan vuonna 1770 alkaneeseen siirtomaistumisvaiheeseen asti 
  72. sitΣ asutti kolmeensataan tuhanteen nouseva alkuperΣiskansa 
  73. (niin sanotut aboriginit), jotka jakaantuivat noin 500 
  74. heimon ja melkein yhtΣ monen kielen kesken. TΣnΣΣn heitΣ on 
  75. noin 50 000 puhdasveristΣ ja noin 80 000 sekoittunutta. Vain 
  76. harvat nΣistΣ ovat sΣilyttΣneet alkuperΣisen kulttuurinsa, 
  77. ja monen on ollut vaikea sopeutua sivistykseen. EnsimmΣiset 
  78. maahan tulleet eurooppalaiset olivat portugalilaisia, 
  79. espanjalaisia ja hollantilaisia, nΣmΣ pΣΣasiassa ainoastaan 
  80. purjehtivat ympΣri maan rannikoita 1600-luvulla. Vasta kun 
  81. englantilainen James Cook tuli Botanyn lahdelle, hΣn otti v. 
  82. 1770 maan haltuun Englannin nimissΣ.
  83.  
  84. Maata kΣytettiin ajoittain vuodesta 1788 vuoteen 1868 
  85. rangaistusvankisiirtolana, kaikkiaan saapui noin 168 000 
  86. vankia! PitkΣn aikaa olivat nΣmΣ vangit enemmist÷nΣ, mutta 
  87. kun maasta oli l÷ydetty kultaa, kansaa virtasi lisΣΣ, ja 
  88. muutaman vuoden kuluessa vΣest÷ kolminkertaistui (1851-
  89. 1861). Vuonna 1888 kiellettiin aasialaisten maahanmuutto. 
  90. Maan sisΣosa vaati monen l÷yt÷retkeilijΣn hengen ja vasta 
  91. meidΣn pΣivinΣmme maa on tullut (ilmateitse tehtynΣ) 
  92. kartoitetuksi. Vuonna 1901 maa saa itsehallinnon (dominion 
  93. aseman). Otti osaa ensimmΣiseen maailmansotaan Englannin 
  94. rinnalla (1914). Maa kokee taloudellisen taantuman vuoden 
  95. 1930 lamakautena. Ottaa osaa 2. maailmansotaan Saksaa 
  96. vastaan ja sittemmin my÷s Japania vastaan, joka uhkasi 
  97. miehittΣΣ maan, mikΣ kuitenkin torjuttiin Korallimeren 
  98. meritaistelun voitolla 1942.  Liittyi lΣnsivaltoihin ANZUS-
  99. sopimuksella  1951 ja SEATO┤on 1954,  ja otti osaa 
  100. lukuisilla rintamilla taisteluun kommunismia vastaan, kunnes 
  101. maa sai vuonna 1972 ensimmΣisen ty÷vΣenhallituksen (Labour-
  102. hallitus), tΣmΣ sai kuitenkin vain kolmen vuoden 
  103. elinkauden. Maa on enimmΣlti englantilaisen tradition 
  104. leimaama, lΣhes yksinomaan valkoista vΣest÷Σ. Maa on 
  105. nykyisin hyvinvoipa ja korkeasti kehittynyt  teollisuusmaa, 
  106. jolla on suuri maataloussektori ja merkittΣvΣ 
  107. mineraaliesiintymien reservi.
  108.  
  109.  
  110. ------------------------------------------------------╪konomi
  111. 14888
  112. Dollar (aus.)
  113. 467
  114. -------------------------------------------------------Import
  115.  14 
  116.  86 
  117. Industrivarer, trµ
  118. ------------------------------------------------------Eksport
  119.  63 
  120.  37 
  121. F°devarer, uld, kul, jernmalm.
  122. ----------------------------------------------------Hovedstad
  123. Canberra
  124.  260000 
  125. --------------------------------------Position pσ verdenskort
  126.  672 
  127.  4848 
  128.  2388 
  129.  888 
  130. -------------------------------------------------------------
  131.  1728 
  132.  2040 
  133. -------------------------------------------------------------
  134.